Ajattelin pitkästä aikaa jakaa ajatuksiani ihmissuhteista. Kuten osa teistä tietää, minun ja ystäväni Tero Tiittasen “Miten täältä pääsee pois” kirja tulee kauppoihin elokuun alussa. Kirja on kirjoitettu pilke silmäkulmassa ja sen tähtinä ovat meidän ystävät ja seuraajat – joiden tarinoita löytyy myös kansien sisältä. Kirjaan pääset tutustumaan paremmin painamalla tätä linkkiä.

Vaikka kirjaa kirjoittaessa matka oli lähinnä hauska, hulvaton ja hämmentävä, niin toi se pintaan myös muita ajatuksia ja tuntemuksia niin ihmisyydestä, ihmissuhteista kuin rakkaudestakin.

Me kaikki tarvitsemme erilaisia kokemuksia ihmisistä, erilaisia ihmissuhteita ja erilaisia tunteita, sillä ilman niitä emme kasvaisi ihmisinä tai pystyisi muodostamaan kuvaa elämästä, ystävyydestä tai omista rajoista. Jotta osaa tietää omat rajansa, tulee jonkun ihmisen ensin ylittää ne. Samoin, jotta tietää mistä itse nauttii ihmissuhteissa, pitää jonkun ihmisen ensin toteuttaa kyseisiä asioita.

Jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä “peilejä” eli muita ihmisiä, joiden kautta oppii myös itsestään. Vaikka mielestäni itsereflektio, omien unelmien miettiminen ja arvojen ajattelu on äärimmäisen tärkeää, on asioita, joita ei ymmärrä tai opi ilman ihmissuhteita. Usein vasta ihmissuhde todistaa omat ajatuksesi ja elämänarvosi todeksi – on helppo ajatella olevansa jotain mieltä esimerkiksi parisuhteesta, mutta kun tunteet tulevat mukaan ja joku tietty tyyppi sattuu kohdalle, voikin ymmärtää asian ihan eri näkökulmasta.

Kuitenkin elämän tärkein suhde on lopulta suhde itseen. Sillä se luo pohjan niin ihmissuhteille kuin sille, kuinka tulkitsemme tilanteita, vastoinkäymisiä ja ihmisten käytöstä. Sisäinen puheesi vaikuttaa myös omaan jaksamiseen ja kokemuksiin ympäröivästä maailmasta. Tutustu siihen upeaan tyyppiin, joka olet ja muista olla itsellesi lempeä. Toivon, että jokainen tämän tekstin lukenut miettii kolme asiaa, josta on ylpeä itsessään ja kirjoittaa ne ylös – nyt. Paljon rakkautta ja ihanaa alkavaa viikonloppua!

Viime päivät ovat vetäneet aika hiljaiseksi. Perjantaina minut yllätettiin täysin ennakkoon synttäriyllätyksellä, lauantaina ystävien ja tuttujen viestit ja sanat saivat silmät kyyneliin. Jotenkin on älyttömän kaunista, kuinka tälläisinä juhlina konkretisoituu se rakkauden määrä, joka ympärillä on.

Olen koko viikonlopun miettinyt sitä, kuinka upeita, hyväsydämisiä ja rohkeita ihmisiä tunnen. Kuinka heistä monia yhdistää vilpitön halu tehdä nimenomaan muiden elämästä parempaa.

Kun elämän yksi vahvimpia tavoitteita on luoda ympärille parempaa tai helpompaa elämää – oli se sitten työn, oman yrityksen tai vaikka sosiaalisen median kautta, elämä palkitsee huomattavasti enemmän. Silloin oma onnistuminen ei ole pelkästään oma, vaan siitä hyötyvät myös muut.

Usein puhutaan siitä, kuinka pitää löytää ne omat unelmat ja palo sisältä, jotain tiettyä asiaa kohtaan. Itse usein kehotan pelkän päämäärän lisäksi kysymään itseltä “Miksi?”

Miksi haluat perustaa juuri tietynlaisen yrityksen, miksi haluat kirjoittaa blogia tai miksi haluat opiskella tiettyä alaa. Mitä syvemmän, laajemman ja omia arvoja täydentävän vastauksen omaan kysymykseen saa, sitä varmemmin idea kannattaa toteuttaa.

Kun asioita tekee rakkaudella ja vahvalla tarkoituksella, ei voi useinkaan mennä pieleen.

Omaa mieltä olisi vähintäänkin yhtä tärkeä harjoittaa kuin omaa kuntoa ja lihaksia.

Ihmisellä on keskimäärin 60 000 – 70 000 ajatusta päivässä. Mieti, kuinka paljon omat ajatuksesi vaikuttavat sinun oloosi. Millaisia ajatuksia päässäsi pyörii?

Listasin alle viisi omaa rutiiniani mielen hyvinvoinnin tueksi, joita sinäkin voit hyödyntää.

Meditointi

Tutustuin meditointiin paremmin noin seitsemän vuotta sitten, sillä olin nähnyt ja kuullut kuinka paljon positiivisia vaikutuksia se oli tuonut muutamalle lähipiirissäni olevalle ihmisille. Nykyään on hauska miettiä, kuinka vaikeaa edes viiden minuutin meditointi alussa oli. Mieli vilisi ajatuksia ja oman itsensä ja ajatustensa kohtaaminen ja täysin siinä hetkessä oleminen jopa ahdisti. Nyt useamman vuoden päivittäisen meditoinnin jälkeen, en voisi kuvitellakaan aamujani ilman meditaatiota. Se onkin yksi tärkeimmistä prioriteeteistäni.

Jooga

Jooga on ollut elämässäni vaiheittain kymmenen vuoden ajan. Välillä olen joogannut kolme kertaa viikossa, välillä taas panostanut enemmän muuhun treeniin ja käynyt joogaamassa silloin tällöin tai joogannut kotona aina kun siltä on tuntunut. Nyt syksyllä aloin taas omien aikataulujeni puitteissa käymään Oh my Goodness –kahvilan joogastudiolla. Suosittelen paikkaa ehdottomasti, ihanat ohjaajat ja kaunis sali.

Jooga auttaa minua tuntemaan mieleni ja kehoni yhtenäiseksi ja saamaan ajatukseni täysin harjoitukseen ja siihen hetkeen.

Kiitollisuus-päiväkirja

Mielestäni yksi mielen hyvinvoinnille tärkeimmistä asioista on oppia ottamaan asiat ja ihmiset sellaisena kuin ne ovat, eikä sellaisina kuin sinä niiden haluaisit olevan. Kun ymmärtää kuinka suuri merkitys kaikkeen omalla reagoinnilla on, elämää oppii näkemään aika erilaiselta kulmalta.

Kiitollisuus-päiväkirja on yksi hyvä tapa löytää omasta elämästä asioita, jotka ovat hyvin.

Otamme todella suuren määrän asioista elämässä itsestäänselvyytenä. Moni unohtaa arvostaa sitä, mitä elämässä tällä hetkellä on ja toivoo aina vain enemmän. Eikä tavoitteissa ole todellakaan mitään vikaa, jos osaa myös olla kiitollinen siitä kaikesta mitä tällä hetkellä on.

Tiedostaminen

Tämä on varmaan koko listan vaikein kohta, sillä itsensä kohtaaminen rehellisesti voi aluksi tehdä todella kipeää. Kukaan ei halua tuntea olevansa rikkinäinen, heikko tai huono. Varmaan jokaisella meistä on lapsuudessa opittuja rooleja ja käytösmalleja, jotka kulkevat mukanamme läpi elämän, kunnes tiedostamme mistä käytöksemme johtuu.

Esimerkiksi uhriutuminen on hyvin kuluttavaa niin itselle kuin ympärillä oleville. Pitää oppia erottamaan syyllisyys ja vastuu toisistaan. Jos löydät toistuvasti syyn pahaan oloosi ympäristöstäsi ja muista ihmisistä, sinun on mahdoton kehittyä.

Kun uskaltaa ottaa itse vastuun omasta elämästään, omista teoistaan ja energiastaan, on mahdollisuus löytää pysyvämmin parempi olo ja muuttaa omaa näkemystä itsestään.

Sinä voit määritellä itsesi uudelleen. Saat olla eri ihminen kuin vuosi sitten tai vaikka puoli vuotta sitten. Oman kasvun prosessissa on myös todella tärkeä olla lempeä itseään kohtaan, sillä ihan samalla tavalla kuin salilla vaaditaan kehitykseen toistoja – ei mielikään muutu parilla harjoituskerralla.

Kirjallisuus

Edelliseen kohtaan apuna voi erilaisten kurssien ja terapioiden lisäksi käyttää esimerkiksi kirjallisuutta. Kimmo Takanen – Tunne Lukkosi on yksi mieleenpainuneimmista kirjoista omien tunnelukkojen ja käytösmallien käsittelyn saralla.

Yhtä silmiä avaavia olivat keskustelut, joita kävin ihmisten kanssa kirjaan liittyen. Useampi henkilö sanoi, ettei uskalla tehdä kirjassa olevaa testiä – sillä ei halua kuulla yhtään enempää omia virheitään.

Pelko on usein suurin syy jättää asioista tekemättä. Ehkä tärkein asia, jonka toivoisin jokaisen ihmisen ymmärtävän, on se, että sinun elämästä ei voi tulla parempaa, ellet tee siitä itse parempaa. Eikä sinun mieli voi voida paremmin, jos et itse anna sen voida paremmin.

Vaikka kuinka pelottaisi kohdata itsensä, niin se kannattaa. Uskon, että jokainen ihminen tekisi sen, jos tulokset olisivat yhtä näkyviä kuin vaikka ne vatsalihakset salilla. Mielen treenit ja sitä kautta parempi henkinen tila kuitenkin muuttavat elämää huomattavasti enemmän kuin vatsalihakset tulevat ikinä muuttamaan.

Olen vuosien varrella käynyt usean miespuolisen ystäväni kanssa hyviä keskusteluja tunteisiin, arvomaailmaan ja roolimalleihin liittyen. Olen kuullut tarinoita siitä, kuinka ulkopuolisuuden tunne on ollut vahvasti läsnä oman feminiiniseksi mielletyn harrastuksen takia tai kuinka on kokenut pakottavaa tarvetta nuorempana muuttaa itseään, jotta olisi se “haluttu miehisempi mies”.

Jollain tasolla tarinat tuntuivat todella samaistuttavilta, sillä tunsin itseni naisten joukossa välillä oudoksi, kun nuorempana viihdyin ennemmin jäähallilla, kavereiden urheilumatseja katsomassa tai poikien illoissa ainoana naisvahvistuksena hengaillen. Mekot olivat mielestäni epäkäteviä ja liika meikki oli tiellä treeneistä toisiin juostessa.

Missä vaiheessa me alamme vertailemaan itseämme muihin ja ajattelemaan, että kaikki erilaisuus olisi jotenkin outoa tai negatiivista.? Lapsena tytöt ja pojat saavat leikkiä keskenään. Naapurin Matti voi ilman kenenkään ulkopuolisen arvostelua lainata Liisan mekkoa. Miksi Mattia katsotaan oudosti jos hän tuleekin Liisan mekossa kouluun tai työpaikalle?

Mielestäni yritämme liikaa lokeroida ihmisiä vain yhteen lokeroon. Mies voi olla lahjakas tanssija, puhua tunteista, itkeä elokuvissa ja olla silti miehekäs mies. Niin ikään nainen voi olla naisellinen vaikka rakastaisi penkkiurheilua, autoja ja olisi luonteeltaan rationaalinen emotionaalisen sijaan.

Mitä itkemiseen ja tunteista puhumiseen tulee, se osoittaa rohkeutta ihan sukupuoleen katsomatta. Ei ole helppo asettaa itseään haavoittuvaiseksi, mutta ei ole myöskään oikein olettaa, että esimerkiksi miehen pitäisi olla se tukea antavampi ja vahvempi osapuoli. Ihan yhtälailla mies tarvitsee tukea ja kannustusta, siinä missä nainenkin.

Maailma olisi aika tylsä paikka, jos me kaikki olisimme samanlaisia. Toisilta olisi hirvittävän vaikea oppia mitään, jos jokainen olisi valmiiksi samassa ulkopuolisten määräämässä laatikossa. Erilaisuus on rikkautta ja jokaista tulisi kannustaa juuri siihen suuntaan, johon hän itse haluaa pyrkiä.