Tein viisi vuotta sitten erään liiketoiminnan kehittämistä varten tutkimusta, jossa selvitettiin kuluttajien ostokäyttäytymistä sekä eettisten ja ekologisten arvojen tärkeyttä. Sen syvemmin en tutkimustuloksiin voi paneutua, mutta mieleeni jäi vahvasti se, että moni haluaisi toimia moraalisesti oikein, tehdä parempia valintoja tai olla parempi ympäristölleen. Kuitenkin harva oikeasti elää ja tekee valintoja tärkeiksi nimeämiensä arvojen mukaisesti.

On helppoa ajatella olevansa ekologinen, tekevänsä terveellisiä valintoja tai liikkuvansa tarpeeksi. Entä sitten kun omia tuloksia aletaan mitata?

Mihin liikkeeseen käytit eniten rahaasi viimeisen puolen vuoden aikana? Kuinka usein sinulla oli liian kiire pyöräillä tai kävellä autoilun sijaan? Miten helppo sinun on nähdä rehellisesti omat valintasi uhriutumatta tai nostamatta itseäsi jalustalle?

Rehellisyys itselle, se on mielestäni kaiken perusta. Pyri mieluummin olemaan rehellinen kuin täydellinen. Silloin oikea muutos omassa elämässä on mahdollista. On suorastaan mahdoton muuttaa asioita, toimintatapoja tai mielipiteitä, joista itsellä on jo lähtötilanteessa virheellinen näkemys.

Rehellisyys voi olla negatiivista tai positiivista, joten meidän käsityksemme siitä voi vaihdella laajastikin. Toisten tai itsensä haukkuminen, syyllistäminen tai tuomitseminen rehellisyyden nimissä ei tee kenestäkään parempaa ihmistä. Lähinnä epäkohteliaan ja epäkunnioittavan, niin toista kuin itseä kohtaan. Rehellisyyden paras kaveri on lempeys.

Rehellisyys omien valintojen, oman käytöksen ja elämän suhteen voi olla haastavaa, sillä jokainen meistä haluaisi toimia mahdollisimman oikein. Olla se hyvä tyyppi. Kuitenkin kun oppii hyväksymään pelon, häpeän ja haavoittuvuuden tunteet ja silti olemaan rehellinen, usein väistämättä oppii toimimaan paremmin.

Oletko sinä itsellesi rehellinen?

Itsereflektio on tärkeä osa elämää. Miten minä oikeasti toimin? Miksi minusta tuntuu, etten saa arvostusta? Miten näen itseni suhteessa muihin?

Mitä paremmin ja rehellisemmin ymmärrämme itseämme, sitä paremmin voimme ymmärtää muita. Seuraavan kerran kun tunnet negatiivisen tunteen toiseen ihmiseen tai tilanteeseen liittyen, mieti miksi reagoit juuri sillä tavalla.

Istuin tänään sängylläni kahvikuppi kädessä kuunnellen rauhallista musiikkia ja mietin onnellisuutta. Mitä se lopulta on? Mistä onni löytyy? Onko se pysyvää?

Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin onnellisuus lähtee sisältä. Sen sinä luultavasti olitkin jo kuullut, mutta oletko ajatellut mitä se tarkoittaa? Mistä sinä etsit onnea?

Ihmissuhteissa on hyvä muistaa, ettei kenenkään muun onnellisuus ole sinun vastuulla, eikä kukaan muu ole vastuussa sinun onnellisuudesta. Onni on aina henkilökohtainen tunne ja asia. Tasapainoisessa ihmissuhteessa molemmat osapuolet ovat onnellisia erillään. Onnellisuutta ja hyvää oloa jaetaan.

Jos sä etsit onnellisuutta ulkopuolelta: statuksesta, rahasta, tavarasta tai muista ihmisistä, se ei tule kestämään. Mä uskon, että ainoa oikea tapa on tutustua itseensä. Oppia rakastamaan itseään ja nähdä oma elämä mielenkiintoisena matkana, jossa sinä saat kehittyä ja olla ohjaajana.

Voin rehellisesti myöntää, että olen nuorempana etsinyt onnen tunnetta vääristä paikoista. Muista ihmisistä, uusista vaatteista ja urheilusta. Nuo ulkoiset tekijät auttavat sen hetken, mutta kun pysähdyt omien ajatuksiesi kanssa, et voi juosta niitä karkuun loputtomasti.

Vaikka urheilu onkin ylläolevista vaihtoehdoista terveydelle paras, se ei silti ratkaise sisällä olevia ongelmia. Silloin kun mieli ei halua hiljentyä, pitäisi oppia pysähtymään.

Oikeanlaiset ihmiset tuo elämään paljon, mutta onnellisuus syntyy suhteesta itseen. Lempeydestä ja hyväksymisestä. Rakkaudesta. Kun tuntee rakkautta itseä kohtaan, on helpompi rakastaa myös muita.

Mitä onnellisuus on minulle nykyään?

Todella tiivistettynä ajatuksena onnellisuus on minulle tapa elää ja toteuttaa itseäni. Tehdä töitä, jotka kohtaa mun arvojen kanssa ja rakastaa sekä vastaanottaa rakkautta. Saada kehittyä ja kasvaa ihmisenä. Nähdä, kokea ja tuntea.

Paljon rakkautta alkavaan viikkoon!

Tuntuuko kenestäkään muusta, että deittailukulttuuri on muuttunut todella paljon Tinderin ja muiden sovellusten myötä?

Nykyään tuntuu olevan enemmän poikkeus, jos joku etsii jotain vakavaa. Kymmeniä ovia pidetään auki, ei osata päättää onko toinen tarpeeksi kiinnostava ja odotetaan jatkuvaa “wow” efektiä. Kun joku asia ei miellytäkään, siirrytään seuraavaan ihmiseen. Missä vaiheessa ihmisistä on tullut kertakäyttötavaraa? Ihan kuin meillä olisi vaihto-ja palautusoikeus.

Olen jopa käynyt parilla treffeillä varatun kanssa (sitä tietämättäni), eikä sen selviäminen ollut kovinkaan hauskaa, minulle eikä tyttöystävälle. Tälläiset tilanteet saavat miettimään myös joidenkin ihmisten moraalikäsitystä. Miksi on ok tehdä jotain rakastamaansa ihmistä loukkaavaa, jos luulee ettei siitä jää kiinni?

Mä vaan ihmettelen. Mikä siinä on niin vaikea tietää mitä haluaa? Tai olla rehellinen toiselle? Kun on liikaa vaihtoehtoja ja niitä on liian helppo kontaktoida, ei osaa päättää. Ehkä sen takia kannattaa keskittyä ensin rakentamaan itsestä ja omasta itsetunnosta kokonainen, koska jos itsetunto riippuu muiden huomiosta ja kehuista tai valloittamisen halusta, on lähes mahdoton löytää kestävää suhdetta.

Ymmärrän sen, jos treffailua pitää hauskana ajanvietteenä, mutta silloin sen pitää olla sitä molemmille osapuolille. Rehellisyys ja avoimuus ovat mun mielestä tärkeimpiä asioita missä vain ihmissuhteessa.

Me kaikki tarvitsemme rakkautta ja ansaitsemme sitä, mutta täytyy ymmärtää milloin sitä hakee väärällä tavalla tai vääristä paikoista.

Kuva: Tanja Koivisto

Tunteet. 

Näistä asioista on jauhettu teekupin ääressä, kivikolla merta katsellen, tähtitaivaan alla ja itkien sylikkäin. Paljon unohtumattomia kohtaamisia, muutama unohtumaton ihminen ja muutama väärä tyyppi, ehkä pari oikeaa väärään aikaan ja toive siitä, että jokin päivä jonkun kanssa kaikki toimii.

Minäkin aiemmin etsin sitä oikeaa, jonka kanssa kaikki toimisi. 

Kunnes tajusin kääntää katseen sisälleni. Mitä esteitä olen luonut rakkauden eteen? Millaisia tyyppejä vedän puoleeni? Mikä opituissa käytösmalleissani vaikuttaa rakkaussuhteisiini? Näitä kysymyksiä vuoden pyöritelleenä ja selvitelleenä olen onnellisempi ja paljon viisaampi.

Sain nyt loppukeväästä vapaan pääsyn kaikki rakkaudesta -nimiseen verkkovalmennukseen, jonka tavoitteena on perehtyä ainakin jollain tasolla samoihin teemoihin, joita olen viimeisen vuoden aikana käynyt läpi.

Kurssi on jaettu kuuteen osaan.

Ensimmäisessä osassa käydään läpi nautintoa ja tutustutaan siihen, mistä itse nauttii ja millaisia asioita haluaa elämältä. Kurssi sisältää tekstejä ja videoklippejä. Erityisesti ensimmäisessä osassa tykkäsin videosta, jossa Mariko Pajalahti kertoi kokemuksiaan. Teemat olivat tuttuja, sellaisia joita olen itsekin paljon miettinyt. Omien tunteiden hyväksymisestä, intuitiosta ja siitä kuinka saatamme kertoa itsellemme “epätodenmukaista stooria”, kun niin kovasti haluamme vain rakastaa. Tämän takia on tärkeä kuunnella itseään.

Elämääni, niinkuin varmasti useamman meistä, on mahtunut myös epätasapainoisia suhteita ja ihmisiä. Nämä kokemukset ovat satuttaneet eniten ja siitä olenkin oppinut, että jos tunnen oman tasapainoni horjuvan, selvitän omat asiani ensin yksin. Kaksi satutettua epävarmaa ihmistä saa helpommin aikaiseksi riidan tai ailahtelevia tunteita kuin vuosisadan rakkaustarinan.

Olen myös todennut, ettei tunteiden kanssa aina auta järkeily. Olen myös huomannut, että omaa intuitiota tulisi aina kuunnella. Ainakin omalla kohdallani se on aina pitänyt paikkaansa. Kerran sen ääntä vaimentaneena, toisen epärehellisyyttä sormien läpi katsoen, totesin muutamaa kuukautta myöhemmin, että oikeassa olin jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Jos joku ihminen tuntuu väärältä tai epärehelliseltä, hän todennäköisesti on. Luota siis aina itseesi ja tuntemuksiisi. Sillä ei ole väliä kuinka paljon haluat rakastaa, jos rakastat ihmistä, joka ei osaa ottaa rakkautta vastaan.

Jatkoin tänään kurssin kolmos moduulia, jossa käsitellään uskomuksia. Ilma oli sateinen ja olo muutenkin vähän vetämätön. Moduulin toisessa videossa tehtiin mielikuva harjoitus, jossa opeteltiin muuttamaan omaa mielentilaa. Harjoituksen jälkeen olo oli energisempi ja iloisempi. Päiväkin lähti paljon paremmin käyntiin. Olen nyt puolessa välissä kurssia ja tarkoitus on jatkaa eteenpäin aina silloin kun minulla on sopivasti vapaata.

Kurssin tarkoitus on auttaa sinua ymmärtämään mitä haluat elämältä ja rakkaussuhteilta, mitä esteitä olet luonut eteesi ja kuinka voit saavuttaa kaiken, minkä haluat. Jos tälläisiä kysymyksiä on pyörinyt mielessäsi, voisi tämä sopia sinulle. Jos aloitat kurssin, niin suosittelen ottamaan sille aikaa kalenterista. Näitä asioita pitää kunnolla miettiä ja pohtia, jotta kurssista on hyötyä. Itse olen yrittänyt käydä kurssia kerralla aina vähintään tunnin, jotta pääsen ajatuksissani sopivaan moodiin. Kurssin pääset ostamaan tästä linkistä.

Oikein upeaa päivää jokaiselle!