Tyytymättömyyttä omaan elämään ja ympäristöön on vaikea myöntää edes itselleen. Helpompi on kulkea autopilotilla päivästä toiseen ja toivoa, että asiat ympärilläsi muuttuvat.

Olen useamman kerran elämäni aikana pysähtynyt ajattelemaan oman elämän sisältöä ja myöntänyt, ettei se ole sellaista kuin haluaisin. Kuitenkin kipuilu on ollut täysin pääni sisällä, eikä ympäristössä ole ollut sinänsä vikaa. Se on vain ollut väärä ympäristö minulle, siinä elämän vaiheessa.

Välillä näissä tilanteissa miettii, miksi ihmeessä on rakentanut itselleen elämän, josta ei nauti. Mitä järkeä on puurtaa päivästä toiseen, jos menee itselleen epämieluiseen suuntaan?

Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä haluaisimme olla. Useimmiten näiden toiveiden ja oman toimintamme välillä on jonkin verran matkaa.

Sinä voit itse valita, millaista tarinaa pääsi sisällä kerrot. Syyllistätkö itseäsi siitä, ettet ole saavuttanut vielä läheskään kaikkea elämässäsi vai otatko arjen jännittävänä ja hauskana matkana. Mihin kaikkeen sinä pystyt tulevaisuudessa? Mitä kaikkea maailma vois sinulle tarjota?

Kun uskaltaa päästää irti niistä vaatimuksista ja rajoitteista, joita on itselleen luonut, asiat alkavat järjestyä. Vaikka et olisi vielä tänään saavuttanut kaikkia tavoitteitasi, se ei tarkoita ettetkö voisi saavuttaa niitä pian. Kun päästää irti siitä päässään olevasta suunnitelmasta ja antaa itselleen enemmän vapautta olla, näkee mahdollisuuksia. Niihin kannattaa tarttua.

The willingness to show up changes you.