Kasuaalisti treeniä

Ylläoleva asu on eksynyt päälle aika usein viime aikoina. Keväisin valkoinen iskee ihan kunnolla! Valkoisen ja mustan kombo toimii kivasti ja tykkään yhdistellä sporttista ja klassista tyyliä yhteen. Yksi hyvä puoli tennareissa on ulkonäön lisäksi: niillä jaksaa kävellä ja juosta vaikka koko päivän.

Revityt housut + rento paita

Rentous on ollut yksi avainsanoista viime aikoina. Tykkään yhdistää rentoja paitoja kireisiin farkkuihin. Tämä Kenzon paita on ollut päällä aika usein – perus valkoinen t-paita pienellä twistillä.

Neonvärejä ja maiharit

Hetken hiljaisuus näille hiuksille! Miksi, oi miksi hiukset ei näytä joka päivä samalta kuin kampaajan jälkeen?

Tuo neon pinkki neule on lentänyt usein päälle varsinkin kiireisinä aamuina. Musta yhdistettynä kirkkaaseen väriin toimii aina, ja niin myös maiharit!

Milloin sä pysähdyit viimeksi täysin omien ajatustesi kanssa? Ajattelematta töitä, katsomaasi elokuvaa tai hoidettavia asioita. Milloin sä viimeksi kohtasit itsesi ja omat ajatuksesi suodattamatta mitään. Rehellisesti.

Mä toivon, että sun vastaus tähän on päivittäin. Vaikka tiedän, ettei monella ole.

Nykyään arki on useimmille todella kiireistä, jatkuvaa priorisointia asioiden välillä. Juoksemista paikasta toiseen. Mitä kovempaa sä juokset, sitä tärkeämpää sun on muistaa pysähtyä. Juoksetko sä oikeaan suuntaan? Teetkö sä oikeita asioita? Nautitko sä?

Mä olen pyrkinyt pysähtymään jokainen päivä hetkeksi miettimään onnellisuutta. Mitä se merkitsee juuri minulle ja teenkö elämässäni asioita, jotka edistävät sitä. Jos koen, että joku asia voisi olla paremmin, mietin miten voin konkreettisesti siihen vaikuttaa. Oli se sitten muutos, teko tai hyväksyminen. Kuitenkin onnellisuus on lopulta hyvin pitkälle pään sisällä oleva asia. Eikä mikään ulkopuolinen asia, ihminen tai teko voi tuoda pysyvää onnea. Onnellisuuden pitää löytyä sisältä, jotta se on kestävää.

Mietin myös usein, miksi ajattelen jonkun asian tuovan minulle onnea ja onko syy lähtöisin minusta itsestäni vai ympäristöstäni. Mulle tärkeimpiä mittareita onneen on tuntea olevani elossa. Olla fiiliksissä elämästä ja tuntea, että omalla tekemisellä ja olemisella on väliä. Saada oppia, kehittyä ja toisaalta myös opettaa.

Sulle onnellisuus voi olla ihan jotain muuta.

Tärkeintä mun mielestä on pysähtyä. Antaa aikaa omille ajatuksille ja visioille. Sulkea muu maailma pois ja olla hetkittäin yksin. Leikitellä villeimmilläkin unelmilla ja oppia kuka on. Mä en usko, että kukaan löytää vahingossa onnea. Ainakaan pysyvää sellaista. Jos me jatkuvasti juostaan karkuun omia ajatuksia, me päädytään lopulta toteuttamaan jonkun toisen unelmaa.

Sä et tarvitse ketään ohjaamaan sua oikeaan suuntaan, sillä sä olet yksin kokonainen. Kun sä tunnet itsesi, sä tiedät mikä on oikea valinta ja minne sun kuuluu kulkea. Elämä ei heittele sua, koska sulla on ohjat.

On mahdoton osua maaliin silmät kiinni tai juoksemalla joka suuntaan. Joten muista pysähtyä checkaamaan suunta välissä, ennen kuin jatkat matkaa.

Paljon rakkautta sun päivään,

Maiju

Mun syvempi tutustuminen sosiaaliseen mediaan alkoi vasta reilu kolme vuotta sitten. Ensin aloitin suomalaisia suunnittelijoita esittelevän blogi-tyylisen nettisivun, sitten perustimme sosiaaliseen mediaan painottuvan yrityksen ja alle kaksi vuotta sitten perustin tämän oman blogin, jonka ohessa aloin päivittää myös omaa Instagram-tiliäni säännöllisesti. Yrityksen myötä halusin myös tankata mahdollisimman paljon informaatiota sosiaaliseen mediaan liittyen.

Muistan silloin tällöin seurailleeni blogeja kuusi vuotta sitten, mutta silloin en käsittänyt miksi joku haluaisi ottaa itsestään kuvia ja lisätä niitä muiden nähtäville. Jopa ehkä hävettää sanoa, että silloin luulin näillä ihmisillä olevan tavallista kovempi tarve korostaa itseään.

Kuitenkin tuo ajatus kääntyi aivan päälaelleen kun tutustuin alalla toimiviin tyyppeihin, perehdyin paremmin ihmisten tuottamaan sisältöön ja ymmärsin, ettei sosiaalista mediaa tehdä itsensä korostamista varten. Ainakaan oikein tehtynä.

Ymmärsin, että monella ihmisellä on paljon annettavaa toisille. Joillakin on todella inspiroiva tyyli, toinen osaa herätellä ihmisiä ajattelemaan ja kolmas kertoo parhaat vinkit kosmetiikkalöydöistään, jotta muut eivät tuhlaisi rahojaan turhiin tuotteisiin. Kaikista näistä on itsekkyys ja itsensä korostaminen kaukana. Olen jopa kuullut useammalta sosiaalista mediaa työkseen tekevältä, etteivät he tykkää huomiosta.

Tässä vielä kolme kuuden vuoden takaista luuloani ja mitä niistä nykyään ajattelen:

1. Ihmettelin, miksi bloggaajat valittivat kun saivat tuotteita eikä rahaa

Nyt kun ymmärrän millaisen määrän työtunteja ja ajatustyötä sosiaalisen median tekeminen vaatii, silloinen ajatukseni lähinnä naurattaa. Ei kenellekään kerry laajaa seuraajakuntaa viikossa, vaan usein takana on monien vuosien työ. Kuinka moni meistä suostuisi olemaan vaikka toimisto hommissa osa-aikaisesti pari vuotta ja olisi tyytyväinen kun palkkioksi tarjottaisiin kolmea kelloa tai alennuskoodilla ostettava uimapuku.

2. Ihmettelin, kenellä on aikaa joka päivä ottaa itsestään kuvia

Nyt kun teen itsekin sosiaalista mediaa työkseni ymmärrän, ettei sosiaalinen media ja sen sisältö ole ikinä koko totuus. Välillä itseäkin hämmentää kuinka rauhallisilta storyt esimerkiksi näyttävät, vaikka olisi oikeasti juossut pää kolmantena jalkana koko päivän. Ainakin minä ja suurin osa somea tekevistä ystävistäni ottaa useita erilaisia kuvia kerralla, joita lisätään pitkin viikkoa tai kuukautta. Eli vastaus itselleni esittämään kysymykseen kuusi vuotta sitten: Ei kenelläkään.

3. Ihmettelin, miksi bloggaajilla on vain bloggaajakavereita

Okei, en oikeasti ajatellut ihan näin mustavalkoisesti. Kuitenkin olen itsekin saanut pari kertaa ihmettelyä siitä ettenkö näe muita kuin toisia bloggaajia. Kyse on kuitenkin enemmän siitä, että kun jaatte samoja intohimoja, teette asioita enemmän yhdessä. Sosiaalisen median hommissa ne asiat vaan sattuvat olemaan näkyvämpiä. Eli esim. kuvien ottamista, tapahtumia ja Instagram-storeja. Samalla alalla toimivien kanssa tulee helpommin tuotettua sisältöä, sillä tietää sen olevan molemmille fine. Eli uskon, että jokaisella on muitakin kuin samalla alalla toimivia kavereita, vaikka niistä ei omaan sosiaaliseen mediaan raportoisikaan.

Herääkö teillä ajatuksia tästä? Ihanaa viikonloppua! xx

Yleisesti elämässä pyrin välttämään rutiineja ja tekemään asioita tarkoituksella eri tavalla tai eri järjestyksessä. Kuitenkin aamuiksi olen kehittänyt rutiinin, jonka ansiosta aamuni lähtevät paljon paremmin käyntiin.

Meditointi

Aloitan jokaisen aamuni mediaatiolla ja välillä teen myös lyhyen joogan mediaation perään. Minulla meditoiminen auttaa poistamaan stressiä, parantamaan keskittymiskykyä ja mieleni pysyy postiviivisena sekä rauhallisena. Näin muutaman huomaamani hyödyn mainitakseni. Nämä hyödyt kuitenkin olen huomannut vasta kun olen meditoinut säännöllisesti pidemmän aikaa. Muistan kuinka alussa hiljentyminen tuotti ongelmia ja olisin halunnut luovuttaa monta kertaa, nyt taas odotan jokaista aamuani innolla.

Lasi sitruunavettä ja lisäravinteet

Meditoinnin tai joogan jälkeen juon ison lasillisen vettä, yleensä sitruunalla. Yritän pitää aamuni mahdollisimman kiireettöminä, sillä yleensä päiväni ovat suhteellisen pitkiä ja intensiivisiä.

Vesilasin jälkeen otan aamupalan yhteydessä Terra Novan multinutrient ja magnesium-tabletit. Näissä tykkään siitä, että tuotteet on valmisettu luonnollisista käsittelemättömistä ainesosista. Tuotteet sopii myös kasvissyöjille ja vegaaneille.

Aamupalalle keitän usein joko teetä, matcha-lattea tai tavallista kahvia. Tähän nyt tietysti kuuluu myös hampaiden ja kasvojen pesu, mutta niiden kuvamateriaali ei olisi ollut läheskään näin esteettistä.

Ihanaa päivää! xx